Hautajaiset

Vanha ukko makasi sängyssään, ja oli viimeisenpäälle
kurjassa jamassa. Lääkkeet ei enää tuntuneet tehoavan.
Kuulokin oli huono, mutta senverran ukko kuuli,
että keittiössä touhuili hänen elämänkumppaninsa Kaisa.
Ukko yski ja nukahteli aina hetkeksi, kunnes hän heräsi
pyörryttävän ihanaan tuoksuun: Suklaapipareita!
Kaisa tekee suklaapipareita, ukon herkkua!
Ukko huusi Kaisaa, mutta kaisa ei kuullut keittiöön saakka
ukon kuivaa kähinää. Ukko kokosi kaikki voimanrippeensä
ja sai ponnistettua itsensä sängystä alas. Hän liukui lattialle,
ja läksi etenemään keittiötä kohti ryömimällä kuin mato.
Lopulta hän oli tuskanhiestä märkänä saapunut keittiöön.
Ukko näki juuri uunista nostetun pellillisen suklaapipareita.
Ukko kurotti kättään ja saikin lämpimän piparin kouraansa.
Silloin Kaisa huomasi ukon, kiiruhti tämän luokse ja löi tätä
paistinlastalla näpeille.
- Aiii--ii, miksi sinä noin teit? -vaikersi ukko, ja pipari
vieri hänen kädestään jääkaapin alle.
- Helvetin rohmu; ne säästetään hautajaisiin!